tiistai 16. syyskuuta 2014

Ajatelmia ja vinkkejä matkailuun.

Matkanvarrella Puerto Princesan ja El Nidon välillä oli paljon pieniä maalaiskyliä joista sain idean tähän blogitekstiin. Minivanin ikkunasta maisemia katsellessa näki myös pienten kylien arkea jota oli mielenkiintoista seurata. Elämä maalaiskylissä keskellä viidakkoa on melko yksinkertaista ja siinä keskitytään vain siihen tärkeimpään. Vesi pumpataan kaivosta vanhaan kunnon tyyliin ja peltotyöt tehdään vesipuhvelin kanssa kyntämällä, isä pojan kanssa. Lapset ratsastelee isoilla puhveleilla pelloilla kun hakevat niitä laiduntamasta kotiin ja kanat kukkoineen juoksentelee pitkin ojanpohjia. Riisipeltoja näkyi paljon ja se on suuri elinkeino monelle. Harvassa talossa (siis bambuhökkelissä) ei ole minkäänlaista sähköä ja vähäisetkin sähkölinjat pidetään pois maasta pitkillä oksattomilla puunrungoilla tai bambukepeillä joiden päähän sähkölinjat on kiedottu. Ne siis ajavat sähkötolppien asiaa. Täällä eläin on eläin eikä lemmikki ja sitä kohdellaan sen mukaan. Koiria ja kissoja ei hellitä eikä silitellä kuten länsimaissa, ne saavat selviytyä elämästään aivan omin avuin ja joskus koirat jopa päätyvät paikallisten ruokapöytään. Kylät on melkoisesti luonnon armoilla, lähimpään kaupunkiin tai isompaan kylään voi olla pitkäkin matka. Kaikki pressut ja muovit (vaikka olisivat rikkinäisiäkin) hyödynnetään mökkien suojaamiseksi rankkasateilta ja tuulelta. Täällä on totuttu todella koviin sateisiin ja lapset tuntuvat riemastuvan sitä enemmän mitä enemmän sataa vettä :D Perhe on paikallisille todella tärkeä kuten aiemmista kirjoituksistakin käy ilmi, lapsista täällä pidetään kovasti. Paikalliset eivät ymmärrä miten Suomessa saattaa olla ettei saman perheen jäsenet näe puoleen vuoteen toisiaan, se on heistä aivan pöyristyttävää. Siinä olisi suomalaisille ehkä jotain opittavaa filippiinoista.. Ja välillä voitaisiin Suomessakin vaan keskittyä olennaiseen eikä ressata jo valmiiksi uutta päivää!



Matkustaminen Filippiinien sisällä on moninaista, voit liikkua, veneellä, laivalla, lentokoneella, minivanilla tai kolmipyörällä. Hinnat on suht alhaiset, keskimäärin 1 tunnin lento 40e, 12 tunnin botskimatka 20e, 30min kolmipyörä matka 4e, 6 tunnin minivan matka 9e.. Hinnat suuntaa antavia noin hintoja. Liikenteestä Joonas tuossa jo kirjoittelikin mutta sanon vielä itsekin että se on melkoista hallittua kaaosta. Kaikki ajaa miten sattuu ja tööttäilyäänet peittää kaiken muun alleen mutta kuitenkin ajossa tuntuu olevan jokin sekava kaava jolla vältetään uhrit. Vaikka olen reissannut Thaimaassa, Laosissa, Kambotzassa ja Vietnamissa niin missään en ole näin karmeeta liikennettä nähnyt. Pahinta se on Manilassa ja isoissa kaupungeissa missä on luonnollisestikin enemmän immeisiä. Manilassa mm.odotettiin 10min että oltaisiin päästy tien yli ruuhka aikana ja lopulta uskallettiin mennä erään paikallisen siivellä. Tällää tuntuu olevankin kaikista turvallisin keino ylittää tie se, että lähdet tien ylitykseen yhtäaikaa jonkun paikallisen kanssa. Nyt parissa viikossa on jo tottunut hieman lukemaan liikennettä ja pienemmissä kaupungeissa uskaltaa ylittää tien ihan huoletta. Kaikki kulkuneuvot (paitsi ehkä lentokoneet) on tapana lastata niin täyteen kuin paikkoja vaan on ja joskus hieman ylikin. Mitäpä sitä turhaan bensaa tuhlaamaan jos kyydissä on vielä paikkoja vapaana! Hätävilkut ruukataan laittaa päälle jos jollakin ajoneuvolla on johonkin kiire, tämä on merkkinä  muille että voi antaa nopeammin tietä. Tiet on melko huonossa kunnossa ja rotvallit on korkeat, jos tänne haluaisi pyörätuolilla tulla matkaamaan niin haastavaa tulisi olemaan.. Kaiken tämän kaaottisuuden keskellä kuskit ovat kuitenkin todella varmoja ajajia ja moni suomalainen autoilija ei vetäisi heille vertoja. Täällä reaktionopeus on jotain aivan eri luokkaa kuin Suomen teillä. Täällä kun sitä tarvitaan joka minuutti.

Itsensä hoidattaminen on täällä todella edullista ja sitä kannattaa harrastaa. Olen käynyt pää-ja kasvohieronnassa (30min) joka maksoi n.4e, manikyyrissä (30min) josta maksoin 0,80e ja pedikyyrissä joka oli jotain 3e luokkaa. Kaikenlaisia hierontoja on tarjolla ja olisi tarkoitus käydä hierotuttamassa itteni kunhan Cebulle päästään ja auringonpolttamat on parempana. Tänään ostettiinkin huomiselle lennot Puertosta Cebulle. Liput maksoi abaut 40e per nenä.



Lopuksi vielä muutama asia joihin kannattaa varautua jos kiinnostuu budjettimatkailusta (itselle ollut näistä hyötyä):

-Varaudu kylmiin suihkuihin. Halvoissa majapaikoissa tulee vain kylmää vettä. Mutta hiuksista tulee hyväkuntoiset!

-Varaa mieluiten hiukan etukäteen matkat kuten maansisäiset lennot. Saatat saada ne hiukan halvemmalla ja pääset varmasti haluamanasi päivänä lähtemään.

-Osta aina isoja gallonia vettä ja täytä niistä pieniin pulloihin.

-Monissa edullisissa guest houseissa voi olla homeongelmaa varsinkin trooppisissa maissa. Muista haistella huonetta ennen sen ottamista. Testaa myös että suihkusta tulee vettä ja vessa vetää.

-Piilota rahoja moneen eri paikkaan ja käytä käänteispsykologiaa piiloissa. Kaikissa majapaikoissa ei ole ollenkaan Safety boxia.

-Ole perillä paikallisesta rahasta jottet tule huijatuksi.

-Hyödynnä ilmaiset saippuat majapaikoista, vie vähän tilaa laukussa!

-Ota lentokoneesta "lainaan" viltti jota pidät mukana reissun ajan. Siitä on todella paljon hyötyä, toimii peittona, pyyhkeenä, tyynynä...Jos palaat kotiin samalla lentoyhtiöllä niin voit kiltisti palauttaa viltin kotilennolla.

-Muista tingata aina kun mahdollista mutta hyvän maun rajoissa.

-Osta hedelmiä ja nuudeleita kaupasta. Halpa ja hyvä ruoka jos tuntuu että rahat loppuu.

-Syö samoissa paikoissa paikallisten kanssa.

-Hyödynnä ilmainen internetyhteys.

Ainiin, kävelin tänään pienen kojun ohi ja siinä työskenteli mies joka korjasi kelloja. Kysyin voisiko hän lyhentää mun rannekellon hihnaa ottamalla välistä pari palaa pois. Hommassa meni 3 minuuttia ja se makso vaan 0,35e. Sama toimi Suomessa olis maksanu ainaki 10e. Näppärää!

Nyt syömään jotain hyvää ^^ (Eli mitä vaan paikallista ruokaa.)

-Emmi







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti