Kuuluisa bilesaari Koh Phanang

Eilen päätettiinkin että vaihdetaan saarta Koh Phanangille joka sijaitsee vain 15km päässä Koh Samuista. Aamupalan jälkeen heitettiin rinkat selkään ja lähdettiin talsimaan kohti läheistä satamaa joka sijaitsi reilun kilometrin päässä majapaikastamme. On yllättävän raskasta kävellä +34 asteen paahteessa painavat kamat taakkana edes se yksi kilometri. Päästiin perille ja saatiin kuulla että kyseisestä satamasta ei lähde enää sille päivää veneitä mutta toisesta satamasta lähtee. Ostettiin liput klo 16 botskiin ja saatiin samaan hintaan vielä taksikyyti kyseiseen satamaan. Kun päästiin Koh Phanangiin otettiin menopeli alle ja sanottiin kuskille että nakkaa meidät johonkin halpaan paikkaan. Meidät tuotiin Coral Bungalowsiin joka on oikein siisti paikka. Tässä on iso ja hyvä ravintola/baari, meri vieressä sekä oma uima-allas ja biljardipöytä. Hintaa tuli ilmastoidulle 3 sängyn isolle huoneelle omalla suihkulla,vessalla ja terassilla vain 500bahtia. Normaalihinta on 1500bahtia eli off seasonilla todellakin kannattaa matkustella. Huone tuulettimen kanssa olisi ollut vain 300bahtia mutta ne oli loppuneet.

Illalla lähdettiin katsastamaan ranta bileiden toivossa. Baareista pauhasi tanssimusiikki hietikolle mutta alkuillasta siellä ei ollut paljon yhtään ihmisiä. Maisteltiin vodkabucketteja (ämpärillinen vodkakolaa) joissa oli hinta-laatusuhde ihan kohillaan. Hinnaksi tuli 4e ja yhdestä joi kaksi ihmistä oikeinkin mukavasti. Illasta ihmisiä tuli rannalle enemmän ja muutaman paikallisen pojan pitämä tulishow houkutteli kaikki samaan paikkaan. Tuli tanssittua samettisenpehmeällä hiekalla myös kaatosateessa ja ilta oli oikein mukava.

Miisa löysi netistä juttua thai-nyrkkeily paikasta täällä Koh Phanangilla. Sinne on mahdollista mennä viikon intensiivikurssille hintaan 120e ja hinta sisältää treenit 2 kertaa päivässä, 2 ruokaa päivässä ja majoituksen. Hinta ei todellakaan ole paha joten mietittiin josko mentäisiin sinne harjoittelemaan nyrkkeilyä, sitähän ei tiedä vaikka innostuisi sitä vielä jatkamaankin. Sinne voi mennä vaikka olisin aivan keltanokka. Ei ole vielä varmaa että lähetäänkö me sinne mutta asia selvinnee piakkoin :)

Kuvia laittelen kun paranee nettiyhteys.

Junalla Surat Thaniin ja Koh Samuin kauneus

Otettiin juna alle Bangkokista kohti Surat Thania. Edessä oli 12 tunnin yöjunakokemus ja kun haluttiin vähän luksusta niin otettiin privaattihytti jossa oli jopa oma vesihana ja allas! Junan vessat oli siistit ja kaikin puolin kokemus oli hyvinkin miellyttävä, näin olisi voinut matkustaa vielä toiset 12h. Miinuspuolena sanottakoon junan aika kova heiluminen ja se että vaunusta toiseen kulkeminen on ihan sika pelottavaa kauhean kolinan ja heilumisen takia. Väliovet ei aina avautuneet eli saatoit jäädä väärään vaunuun hetkeksi kunnes joku sinua vahvempi ihminen tuli ja riuhtoi oven auki jolloin pääsit jatkamaan matkaa. Samaan lippuun sisältyi bussikyyti Surat Thanista Don Sakiin ja sieltä lautta Koh Samuille. Positiivisena yllätyksenä tuli että kaikki kyydit oli täysin ajallaan ellei jopa etuajassa. Koh Samuille saapuessamme otimme kadulta minivanin joka heitti meidät Maenamiin. Aikamme rinkat selässä talsittuamme löydettiin aivan ihana guest house nimeltä Palm Point Village. Olo on kuin paratiisissa; meidän oma mökki sijaitsee vain noin 30m päässä merestä ja piha on kuin pieni viidakko kaikkine ihanine kasveineen, kukkineen ja polkuineen. Joka puolella on siistiä ja henkilökunta ihanaa. Maksetaan tästä omasta vessallisesta,suihkullisesta, terassillisesta hutista tuulettimella 600bahtia yhteensä eli noin 16e/yö, per nenä siis vain 8e. Tajuttiin tuossa junamatkalla että meille on käynyt köpelösti rahanmuuntotehtävissä koska oltiin jostain syystä ajateltu että 1e = 67baht kun se todellisuudessa on 1e=37bahtia. Eli ollaan maksettu kaikesta noin puolet enemmän mitä ollaan luultu, HUPS! Onneksi tajuttiin näin reissun alkuvaiheessa tää. Hintataso on noussut mielestäni sitten viime Thaimaareissun vuodesta 2009 mutta halpaahan täällä silti on! Katuruoka maksaa keskimäärin 1,60e-3,20e, tuktuk 2h ajelu 5,40e-8,10e, iso vesipullo kaupasta 0,50e ja pyykkipalvelut 0,80e-1,60e/kg. Päiväbudjettina pidän itse noin 25e eli 925bahtia. Sillä pärjää jo erittäin hyvin, vähemmälläkin pärjää jos vertailee hintoja aktiivisesti ja syö edullisista katukojuista.

Koh Samuita ei olla vielä ehditty sen pahemmin kiertämään, kuulemma saaren ympärysmitta on noin 100km eli vielä on rantoja ja paikkoja huimasti nähtävissä. Maenamin alue on tähän aikaan todella rauhallinen, meidän lisäksi ei turisteja näy kovinkaan paljoa. Tämä on loistava paikka rentoutumiseen, löysin jo uuden rentoutusmenetelmänkin! Pitää vaan maata selällään rantahietikossa rentona ja odottaa että aalto tulee ja liikuttaa sun käsiä ja jalkoja. KUIN KIVAA!! Ollaan eilen ja tänään lilluttu meressä rusinoiksi asti ja vähän ylikin ja eilen illalla katseltiin auringonlaskua aivan ihanan rantabaarin edessä hietikolla. Siinä vaiheessa sitä tajusi että juuri tätä varten minä elän, nauttiakseni elämästä! Miksi ansaita rahaa ja ostaa sillä pelkästään jotain tavaraa kun sillä saa elinikäisiä muistoja ja elämänoppeja?

Kuvia on räpsitty paljon mutta ne on vielä kamerassa, laittelen niitä kunhan taas tyhjennän niitä koneelle. Kaiken lisäksi kuvat latautuu tosi hitaasti joissain paikoissa.. Mutta laitampa tähän kuvia Bangkokista kun tällä kertaa tuntuu hyvin latautuvankin.

Näillä näkymin viihdytää Samuilla jokunen tovi, vielä varmaan pari yötä tässä Palm Pointissa ja sit edetään rantoja pitkin uuteen paikkaan. Jossain vaiheessa saaren vaihto tottakai mutta siitä sitten lähemmin lisää!

-Emmi

Reissun alkumatkat ja BANG!kok.

Hahaa, vihdoin pääsin bloggailutunnelmiin tämän kaiken fiiliksen keskellä. Matkanihan alkoi su-ma välisenä yönä klo 3 jolloin hyppäsin bussiin Tampereelta Helsinki-Vantaalle. Klo 8.10 strattasi lentokone kohti Amsterdamia jossa odottelin muutaman tunnin jatkolentoa Hong Kongiin. Etsiessäni paikkaa kyseiseltä lennolta huomasin kaksi ilmeisesti hollantilaista isomahaista ja ryönäisennäköistä jöllimiestä istumassa hyvin ahtaasti kolmen hengen penkissä. Ja minunhan paikka oli juurikin siellä ikkunapaikalla näiden isojen miesten vieressä. Pääsin paikalleni ja katselin sivusilmällä ukkojen tuijotusta joka jatkui. Ja jatkui. Se töllötys jatkui koko 11h matkan Hong Kongiin. Välillä ukot hörisi kauheen kovaan ääneen ja heitti paskaa läppää lentoemoille, sitten heillä piti vähän raapia haarusta ja röyhtäillä. Sivusilmällä näin kun toinen ukoista pelasi taskubilistä. Voin kertoa että ei ollu kivoja istuinseuralaisia. Jopa pari penkkiä edessäni istuva oksenteleva kiinalainen poika olisi ollut kivempi.

Pääsin kuitenkin elävänä perille myös Hong Kongista Bangkokiin kovista ilmakuopista huolimatta. Miisa löytyi helposti heti passin leimojen jälkeen ja otettiin taksi kuuluisalle Khaosan Roadille josta mentiin jo ennestään tuttuu My House Guest Houseen. En tiiä oonko koskaan ollu niin väsyny kun olin lentojen jälkeen, tulihan siinä valvottua pari vuorokautta muutaman tunnin unilla.. Yöpymisestä maksetaan kaikilla mukavuuksilla (ilmastointi, wifi, lämmin suihku) noin 4e per nenä eli ei paha. Heti ensimmäisenä iltana tuli testattua friteerattuja matoja ja torakoita sekä aivan ihanaa katuruokaa. Olut on hyvää ja halpaa,samoin ruoka. Iso olut maksaa alle euron ja mahantäyttävä nuudelievästys maksaa noin 0,70e. Ja banaanipannukakku samaa hintaluokkaa.

Tänään käytiin katsastamassa Siriraj sairaalan museo joka oli melkoisen järkyttävä kokemus. Siellä tuli järkytystä järkytyksen perään; ensin oli formadehyldiin säilöttyjä yhteen kasvaneita vauvoja, epämuodostumia, erilaisia kasvaimia, poikkileikkauksia lapsista ja aikuisista sekä erilaisista sisäelimistä, valokuvia itsemurhan tehneistä ja onnettomuuksissa olleista ihmisistä ym ym.. Oli aika shokeeraavaa nähdä murhaaja-raiskaajan muumioitunut ruumis roikkumassa kaapissa kaiken kansan nähtävillä ja iso saviruukku jonka vieressä oli kuvia pikkulapsesta joka oli palanut kyseisen ruukun sisään. Tätä museota en missään nimessä suosittele herkkävatsaisille, oli aika kauheita juttuja mitä tuolla näki.. Museossa ei saanut ottaa kuvia enkä olisi kyllä ottanutkaan vaikka lupa siihen olisi ollut.

Kävimme myös testaamassa kalahoitoa pikkuu kalasilla jotka syödä mussuttivat meidän rupisia jalkoja 15min. Tämän melko kutkuttavan kokemuksen jälkeen kävimme puolen tunnin jalkahieronnassa ja näille molemmille tuli yhteishinnaksi vain 270bahtia eli noin 4e. Päätettiin että hieronnoissa on käytävä useammin, täällä kun on halpaa. Huomenna jatketaan Bangkokista matkaa kohti etelää, tai niin on ainakin tarkoitus. Ei olla vielä lippuja ostettu mutta katsotaan josko päästäisiin johonkin kulkupeliin huomenna joka suuntaa kohti etelää. Uutta tekstiä tulee kun jaksaa taas päivittää, on niin kivaa tekemistä ettei koneella jaksa viettää kovin aikaa.

-Emmi

Reilu viikko lähtöön, mitä pakata mukaan?

Yhdeksän päivää ja koittaa lähtö lämpöiseen Thaimaahan! Matkailukaverikin löytyi tuolta internetin ihmeellisestä maailmasta joten ei tarvi yksin kärvistellä kuten aiemmin kerkesin jo pelätä. Kävin morjestamassa Mikaelaa isolla kirkolla tuossa yks kerta ja tultiin kivasti juttuun, tulevasta reissusta tulee varmasti ikimuistoinen! Molemmat haluaa matkalta aikalailla samoja juttuja niin ei niistäkään tule riitaa. Meillä on eri lennot mutta saatiin nekin niin kätevästi että voidaan yhdistää voimamme jo Bangkokin lentokentällä kun meidän lentojen saapumisaikojen välissä oli vaan pari hassua tuntia. Meikäläisen punttia ehkä vähän tutajaa nuo pitkät lennot yksin mutta eiköhän niistä kunnialla selviä, tuskin kerkeän hukkaamaan itseäni kentillä (hope not!). Mulla on kaksi välilaskua, eka Amsterdamissa ja sitten Hong Kongissa. Kokonaisuudessaan lennoissa kestää noin 26 tuntia, voi olla että on melkosesti silmät ristissä kunhan pääsee Bangkokkiin aamupäivällä 2.6..

Kuvakooste Helsingin reissusta; teetä litkittiin The Ounce teehuoneella,

metroasemalla morjestettiin pikkuihmisiä ja käytiin syömässä 

thaimaalaista ruokaa. Eikä passaa unohtaa kirppistelyä!

Seuraavaksi täytyis alkaa miettimään että mitä tuonne rinkkaan oikein tunkis.Oon huono pakkaamaan vaan vähän joten tästä tulee tuskaa.. Ensiapulaukku on kyllä meikäläiselle semmonen että sieltä täytyy löytyä kaikki kaiken varalle, mikä sen kauheempaa olis että jossain jumalan selän takaisella saarella haaverin sattuessa ei oliskaan mukana muuta kuin pari laastaria??! EA-laukun lisäksi on muitaki asioita mitä ilman en reissaa:

-adapteri (täytyyhän kännykkä saada laturiin myös vähän erilaisempiin pistokkeisiin)

-otsalamppu (pelastus yöllisillä vessareissuilla ulkohuussiin ja on myös kiva nähdä jotain klo 18 jälkeen jos sattuu olemaan paikassa missä ei ole sähköjä tai sähköt on poikki)

-reissupäiväkirja (tänne tallentuu kaikki ikimuistoiset hetket loistavasti ja niitä on hauska lukea myöhemmin)

-linkkuveitsi (jokapaikanpelastajaksikin kutsuttu, avustaa mm. hedelmien syönnissä ja erilaisten patenttien teossa)

-reissuhuivi (mahdollisimman suurta kokoa ja kevyttä kangasta, ajaa asiansa pyyhkeenä, peittona, makuualustana, päärättinä, vaatteena ym ym)

-Minigrip-pussit (näitä paria eri kokoa, jätteihin vaatteet ja pienempiin elektroniikka ja muu sälä)

-nessut (ulkomailla on vaan NIIIIN huonoa vessapaperia/nenäpaperia/mitä vaan paperia jos on ollenkaan)

-tamponit (niitä ei vaan koskaan löydy ku niitä tarvis)

-OFF-hyttyskarkote suihkeena (pelastaa mm. sänkyyn kiipeäviltä muurahaisilta ja muilta ölleiltä itse moskiittojen lisäksi)

-jesarirulla (toimii monessa, mm. hyttysverkkoihin repeytyneiden reikien tilkitsemisessä)

-matkavakuutus (better safe than sorry)

-kamera (kuvien ikuistamiseen)

Lisäksi lähtee toki perus vaatteet joita koitan pakata mukaan mahdollisimman vähän koska itseni tuntien ostan heti eka päivänä Bangkokista uudet päällivaatteet ja jätän vanhat guest houselle. Eli mitään priimavaatteita en ajatellut Suomesta sinne asti kantaa. Lentokoneeseen täytyy koittaa keksiä jotku mukavat olovaatteet koska lennot turvottaa aina niin julmetusti ettei siellä kestä olla epämukavissa vaatteissa.. Lisäksi otan pyyhkeen ja omat lakanat. Omat lakanat on osoittautuneet hyväksi keksinnöksi koska monissa halvemmissa guest houseissa voi olla vähän törkysempi meininki eikä talon lakanat välttämättä hirveesti houkuta. Ja pussilakana toimii loistavasti makuupussina! Muutakin pientä sälää uppoaa rinkkaan kyllä mutta en jaksa niitä alkaa enää tähän luettelemaan :D 

Ja lopuksi tottakai se kaikista tärkein eli LOISTAVA REISSUFIILIS! 

Seuraava päivitys saattaa ollakkin vasta reissun päältä.

-Emmi

Reissuaiheesta poiketen..

...mutta pakko hehkuttaa tuota Funrunin järjestämää Manic Runia! Se järjestettiin Pirkkahallissa Tampereella (tai no Pirkkalassa, mites se nyt meneekään) viime viikonloppuna. Ostin sinne lipun viime vuonna heti kun sain tietää että tämmönen tulee Tampesteriin, olin viime vuoden väriestejuoksusta sen verran vaikuttunut.

Idea Manic Runissa on se, että juostaan 700-1100m pitkää esterataa ympäri niin monta kertaa kuin 40 minuutissa jaksaa. Nämä juoksutapahtumat on siinä mielessä kivoja että ne sopii melkeimpä kaikille kuntotasosta riippumatta, radan voi myös kävellä koska ajanottoa ei ole. Esteinä on ilmalla täytettäviä liukumäkiä ja erilaisia kiipeilyesteitä, lisäksi paikan päällä oli uv-valolla höystetty tunneli ja DJ pauhuttaa musiikkia koko juoksun ajan. Tuntuu siltä kuin yökerhossa urheilisi! Ennen lähtöä ja juoksun jälkeen pidettiin ryhmäjumpat Fressin ohjaajan kanssa jotta keho lämpeni sopivasti. Tää on niin mukavaa ja tehokasta liikuntaa ettei oo toista! Seuraavana päivänä tuntui kyllä jaloissa kaikki kiipeilyt ynnä muut.. :) Oli kans kivaa lotrata uv-meikkien kanssa, ne kun hohkasi tuolla hienosti.

Meidän juoksutiimi!

Seuraavaksi odottelenkin taas väriestejuoksuun pääsyä ja nyt ei tarvi Raumalle asti lähteä vaan se tulee Tampereelle 22.8.2015! Sinnekin olen jo lipun ostanut valmiiksi.. Tässäpä linkki Funrunin sivuille jos jollakin alkoi kiinnostamaan; FUNRUN

Olen testaillut hieman uutta kameraa ja se on osottautunut ihan kivaksi ostokseksi. Kuvaamista hieman hankaloittaa se kun kamerassa ei ole näyttöä josta näkee mihin kohti pitäisi kameralla osoittaa jotta tulee hyvä kuva mutta summamutikassakin näyttää onnistuvan ihan hyvin nuo kuvat. Hämärässä kuvat ei meinaa oikein onnistua tosin.. Oltiin yhtenä päivänä kaverin ja koirien kanssa puistoilemassa ja testailin samalla kameraa, tässäpä tulos.

Tulis jos kesä.

-Emmi

Uutta reissua kehiin ja äkkiä, tuumasi Emmi.

Morjesta taas ja elämäntäyteistä vuotta 2015 kaikille! Kuten otsikkokin kertoo niin tiedossa olisi uusi reissunretale, tällä kertaa Thaimaahan kesäkuussa. Nyt olen lähdössä seikkailemaan ihan yksin kun tuo parempi puolisko jää treenaamaan pääsykokeisiin. Liput on jo ostettu kun lähti niin edulliseen hintaan (480e meno-paluu) ja nyt voisi alkaa mietiskelemään että mitä sitä oikein haluaa kuukauden aikana etelän lämmössä tehdä. Olen aiemmin käynyt kuukauden kiertelemässä pohjois Thaimaata joten nyt ehkä kiinnostaisi enemmän maan eteläpuolisko, täytyy vaan hieman ottaa selvää että onko siellä kauheen sateista kun sadekausi on alkanut jo tuolloin. En ole kehittänyt vielä mitään erityisiä kohdesuunnitelmia, ajattelin vain loppureissusta lentää mutkan Filippiinien Manilaan jossa jatkan syksyllä ottamaani kilpparitatuointia lahjakkaan Dyani Laon tatuointikoneen alla.

On aika jännää lähteä yksin kuukaudeksi reissuun mutta toisaalta olen todella innoissani. Matka on varmasti melkoinen itsetutkiskelun paikka kun joutuu kokoajan olemaan itsensä kanssa mutta se tekee varmasti hyvää. Kun alkaa miettimään niin ei ole meikänainen kovin paljoa elämässä loppupeleissä ollut yksin yhtään missään.. Ja kyllähän nyt itsensä kanssa täytyy osata olla yksin! Toki otan halukkaan reissukaverin messiin jos semmoisen löydän mutta näillä näkymin ei ole vielä kukaan lähtenyt :D Majoitukset ja matkat toki tulee halvemmiksi jos on liikenteessä kaksin kun voi kaikki jakaa puoliksi mutta kohdemaa on sinänsä niin halpa että en usko sen syövän hirveesti budjettia.

Syyskuisen Filippiinien reissun jälkeen lupasin itselleni että hankin seuraavalle reissulle jonkun kameran jolla voin kuvata snorklatessani vedenalaisia upeita maisemia ja ostin Sonyn HDR-AS20 Action kameran. Sillä saa kuvattua videota ja otettua still-kuvia joten se sopii hyvin tuohon toimintaan. Mukana tuli iskun/pölyn/vedenkestävä kotelo. En ole vielä ehtinyt perehtyä kameraan ollenkaan mutta on tässä onneksi vielä aikaa ennen reissua.

Lennän Helsingistä Bangkokiin Amsterdamin ja Hong Kongin kautta. Bangkokissa ajattelin majoittua vanhaan tuttuun guest houseen jossa olen kahdella edellisellä reissulla ollut. Bangkokista ajattelin myös ostaa malarialääkkeet. Muita rokotuksia yms. minulla ei tarvitse ottaakaan kun vanhat on vielä voimassa (hepatiitti ja Japanin aivokalvontulehdus) Nyt ei tarvitse muuta kuin odottaa reissua tulevaksi ja kerätä rahaa.. :)

On mukava kun on jotakin mitä odottaa, jee!

-Emmi

Loppureissu ja Suomeen kotiutuminen

Huhhuijjaa, nyt ollaan sitten vietelty ensimmäinen viikko Suomessa ja elämä on ollut aika hektistä. Laskeuduttiin Pirkkalan kentälle maanantaina ja mulla alko työt jo keskiviikkona, ei ole vielä oikein ehtinyt sisäistämään että ei ole enää Filippiinien lämmössä. Ihan järkyttävää huomata miten kylmä täällä Tampereella on kun keho oli tottunut vähimmillään +25 asteen lämpöön. Tuuli tuntuu menevän luihin ja ytimiin asti.. Toisaalta taas oli ihanaa päästä omaan pehmeeseen sänkyyn, käydä itse kaupassa ostamassa ruuat, juoda suihkusta ja suoraan hanasta vettä sekä käydä saunassa. Suomessa voi mennä ns. automode päällä eikä tarvitse paljoa ajatella menemisiään kun ympäristö on tuttu ja rutiinit on ne samat. Reissussa taas joutui kokoajan pohtimaan erilaisia pulmia, puhumaan englantia, olemaan valppaana niin liikenteen kuin kanssakulkijoidenkin suhteen sekä pakkaamaan "kodin" rinkkaan aina kun hotellin vaihto oli edessä. Reissunaisena elelin päivän kerrallaan kun taas huomasin jo nyt Suomessa suunnittelevani menemisiäni jopa joulukuulle asti! Työvuorot pyörittää  elämää ja siihen on taas hankala tottua.. Mutta seuraava reissu mielessä jaksan taas puurtaa töissä kuin pieni pupu, työ palkitaan lopulta.

Tässä viimeiset loppureissun kertoilut:

Manilaan saavuimme Tagbilaranista Cebu Pacificin siivin hintaan n.40e per pää. Olin suunnitellut ottavani tatuoinnin ja olin jo aiemmin googlettanut Manilasta mahdollisia hyviä tatuointimestoja. Löysin tämän linkin ja kirjoittelin osoitteita muistiin. Päätimme majoittua Quezon Cityyn jossa emme olleet aiemmin olleetkaan. Samaisessa kaupungissa piti studiota Dyani Lao-niminen heppu ja päätin mennä hänen pakeilleen tatuointiasioissa, olihan hän ko. listan number 1. Suunnattiin taksilla kohti Cubao Expoa, taksikuski jätti meidät jonnekkin sinne päin koska ei ilmeisesti tiennyt missä paikka tarkalleen ottaen on. Jatkettiin Joonaksen kanssa jalan matkaamista ja kysyttyämme viideltä ihmiseltä neuvoa, löysimme Cubao Expon ja studion oven. Mutta ovea kokeillessani huomasin sen olevan lukossa. Mietin jo että nyt tais jäädä tatskatuliainen ottamatta kun hoksasin muutaman tatuoidun tyypin norkoilemassa kulmilla. Kävin kysäisemässä että sattuisiko heillä olemaan mitään tietoa Dyani Lao Tattoosta ja kävi ilmi että yksi tyypeistä oli hänen vuokranantajansa (ja loput kavereita)! Jäpikkä tarjoutui soittamaan Dyanille ja hetken keskustelun jälkeen saimme tietää että heppu tulee vapaapäivältään töihin. Tunnin päästä törmättiinkin suurin korvavenytyksin varusteltuun tatuoituun mieheen joka odotteli studion ovella. Dyani suunnitteli mulle tunnissa kilpikonnan kuvan ja parin tunnin täppäämisen jälkeen minua koristi aivan upea rauhallisesti uiskenteleva kilppari <3

Tatskaamisen aikana Dyanin kavereita kävi jututtamassa meitä ja katselemassa artistia työssään, ne toi meille myös oluset. Ystävällistä porukkaa sanon minä! Kun kuva oli valmis niin käytiin vuorostamme ostamassa porukalle kaljat läheisestä baarista jne jne. Lopulta istuimme kadulla paskaa jauhaen klo 3 asti yöllä. Keskustellessa kävi mm. ilmi että suomalaisille tuttu "Kupla lukittu"-leikki on olemassa myös Filippiineillä! Samaa muksimismeininkiä ym. Saatiin todella hienoja uusia ystäviä jotka kutsui meidät luokseen punkkaamaan kun seuraavan kerran saavumme Manilaan. Kuulemma kokkaavatkin mielellään vieraille ruuat!

Cubao Expo on siis eräänlainen korttelikompleksi. Se käsittää kaksi pientä katua joiden ympärillä on baareja,ravintoloita ja putiikkeja.Iltaisin portit suljetaan ja Expoon on vain yksi sisäänpääsy jossa on aseistetut vartijat. Baareista saat ostaa juotavat suoraan kadulle ja siellä esiintyy välillä bändejä. Me nähtiin paikallinen ska-punkkibändi esiintymässä, oli muutamamia niittejä meinaan.Myös teinejä bongattiin yrjöilemässä kadulle.. Cubao Expossa ihmiset tuntee toisensa ja siellä vallitsee suuri yhteisöllisyyden tuntu, Suomessa en oo monesti samanmoiseen törmännyt. Jäi tosi hyvät fiilikset, tämmöstä reissaamisen kuuluukin olla!

Manilassa kävimme myös kokeilemassa 4D-elokuvaa Fort Bonifacio elokuvateatterissa. Käytiin katsomassa Maze Runner 2D/4D:nä,vähän harmitti kun ei ollut 3D mutta sai tuosta jo hyvän käsityksen. Leffa näkyi siis normaalisti mutta penkit liikkui, oli strobovaloja, tuulta ja tuoksua. Vettä ei saatu niskaan vaikka odotettiin. Saa nähä millon Suomeen rantautuu moiset, oli ihan kivaa :) Ja hintakin oli vain 7e per lippu!

Ensi reissuun!

-Emmi